maanantai 21. toukokuuta 2012

Ahdistuspallero XXIX

Olen pieni pallero jota ei mikään pahuus voi tavoittaa. Olen suojassa, varpaat jäässä istun kerällä ja olen. Olen ja olen. Olen. En itke - itkua ei tule. Olen vain. Tekisi mieli itkeä, muttei pysty. Kyyneleet ovat kadonneet jonnekin. Olen yksin. Niin yksin. En edes ole. Vai olenko? En tiedä.

Paha olo on ollut aamusta asti. Näin ikäviä unia, painajaisiksi niitä kai sanotaan. Heräsin ensimmäisen kerran viideltä, toisen kerran puoli seitsemältä herätyskellon soidessa. Sen puolentoista tunnin aikana ehdin näkemään ikäviä unia. Ja oli kuumakin vielä. Tänään oli hellepäivä. Todella lämmin. Suorastaan ahdistavan lämmin. Onneksi koulussa on limsa-automaatti.

Enkun suullinen koe meni loppujen lopuksi ihan hyvin, vaikka Tenksu sitä paljon jännittikin. Vähän se jäätys yhdessä vaiheessa, mutta hyvin pärjättiin. Itsellenikin tuli pieniä ongelmia, mutta ei mitään sen suurempia.

Opintotukeen ei vaikuta vanhempien tulot, jos on naimisissa. Hassua. Mutta niin se vain on. Ahdistaa tämä asuntoasia, tuntuu etten koskaan pääse täältä pois. Aina on jokin este. Ja useimmiten se este on raha. Kun on rikkaat vanhemmat, niin silloin niiden pitäisi maksaa. Ja kyllä ne maksaisikin. Jos löytyisi huokea asunto.

Koeviikko alkaa keskiviikkona virallisesti. Kemian koe, kolmoskurssi. Poiketen muista kouluista, koulussamme viidennen jakson koeviikko alkaa kuutospalkin kokeella. Pitäisi lukea kemiaa, mutta en jaksa. Osaan sitä kuitenkin jo melko hyvin. Huomenna ehdin lukemaan... ainakin ennen terapiaa ja pianotunnin jälkeen. Tiistai ei ole kiva päivä, liian kiireinen. Onneksi lopetin kuoron. Muuten olisi vielä kiireisempää. Enkä ole teatterissakaan. Otan siis todella rennosti. Aika vaikeaa kyllä lukio-opiskelijana.

Pitäisi pistää sukat jalkaan. Mulla on lyhytvartiset kesävillasukat. Käytin niitä tänään. En käytä oikeastaan muita sukkia kuin villasukkia, ellei ole ihan pakko. Viimeksi taisin käyttää teatterissa, kun rooli vaati.

En jaksa pistää sukkia jalkaan. Olo on tylppä. Ankea. Väsynyt... ei kyllä oikeastaan. Nyt en ole enää pallero, vaan risti-istunnassa istuva takkutukka, jolla on Pink Floydin Japani-paita päällä. Oon kuunnellut tänään Summoningia.

Music FAILS - But If There's No Screaming or Satan, It Just Drones On and On

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti