Joo has been killlllled!!11

"Siis miksi sä käyt terapiassa? Kun mun mielestä sä et vaikuta mitenkään erityisen sairaalta tai masentuneelta, oikeastaan mä tunnen semmosia tyyppejä, jotka vaikuttavat paljon enemmän masentuneilta. Sä et vaikuta yhtään masentuneelta, tai no, ylipäätään siltä että olisit hoidon tarpeessa."

Vai niin. Näin siis eräs kaveri totesi tänään tunnilla, kun sai kuulla, että käyn terapiassa. No, ehkä olen ihmisten mielestä sitten silleen kuitenkin ihan normaali, en vaikuta masentuneelta tai ahdistuneelta. Hyvä niin, vai onko? En tietoisesti esitä mitenkään kamalan pirteää, vai esitänkö sittenkin? Onko mulla rooli päällä koulussa?

Olen onnellinen, viimein alkoi viikonloppu. Sunnuntaina on isänpäivä, täytyy vierailla siellä, mutta lauantaina ei tarvitse tehdä mitään järkevää... paitsi että siivota täytyy. Jee.

Mutta nyt on vuorossa irtokarkkeja ja loikoilemista ja kaikkea epäterveellistä.

Pieni laulava vaaleanpunainen pelastettava otus

Ja mitäs muuta. Ei mitään. Elämä nytkyttelee paikoillaan kuin ruosteisilla pyörillä, kaikki vain tapahtuu mutta mikään ei muutu. TJ 100 -päivä oli ja meni, monet lähtivät bileisiin, me lähdettiin ruokakauppaan ja ilta menikin irtokarkkien ja Rayman Originsin kanssa. Nyt pitäisi kaupunkiin lähteä katsastamaan divareita, pelikauppoja ja ns. "etnisiä ruokakauppoja". Haluaisin sellaista riisiä, millä voisi tehdä kunnon japanilaisia riisipalloja. Jaa miksi? Studio Ghiblin leffoista tullut vaikutteita hiukan...

Enkun kuuntelu on maanantaina. Näin yöllä unta, että myöhästyin siitä. Toivottavasti ei ollut enneuni.
Flunssa kävi ilmeisesti jossakin muualla kääntymässä ja tuli nyt takaisin, sillä olo on taas kipeä. Nyt ei valitettavasti ole aikaa sairastaa yhtään sen enempää kuin alkukuusta, eli täytyy vain olla terve vaikkei olisikaan.

Ahdistusta ei ole enää viime aikoina ollut. Ehkä lääkkeet, terapia ja uusi asunto yhdessä muodostavat jonkinlaisen pyhän kolminaisuuden, joka pitää pahat ajatukset loitolla. Välillä joskus tulee suru, mutta yleensä sekin menee ohi nopeasti. Ei enää monen päivän mittaisia ahdistusmasennuksia.

Vielä kun saisi oikeasti luettua kirjoituksiin, niin hyvä olisi. Ei se enkku, vaan bilsa... Kuumotukset ovat ihan kohtalaiset.

Ja olis tarkoitus saada kaikki Dragonlancet itselleni. On muuten aika kova homma.

Uusi Cheezeburger on idiottimaisen tyhmä.

Ukkonen

Painostava kuumuus. Lämmin, liian lämmin ilma. Kostea. Tulis ukkonen, niin virkistyisi tämä ilma vähän. Ja saisin syyn olla tekemättä mitään. Ei tarvitsisi olla reipas, voisi vain lukea ja olla nörtti. Muuten voisi pelatakin, muttei ukkosella uskalla. Jos nyt sellainen edes tulisi.



Tajusin perjantaina, että mulla on ystävä. Ystävä, jolle voin kertoa asioita, joita olen aiemmin kertonut vain Jonille. Vaihdossa sain kuulla tältä ystävältä asioita, jota se ei ole kertonut käytännössä kenellekään muulle. Hurjaa. Mutta, mullekaan se ei kerro kaikkea. Jotkut eivät tykkää avautumisesta. Itse opin vasta vähän aikaa sitten, että puhuminen on vaihtoehto. Aina ei tarvitse olla hiljaa. Mutta monta vuotta menikin hiljaisuudessa.


"Please, no more words
Thoughts from a severed head
No more praise
Tell me once my heart goes right"


- Tuomas Holopainen

PienetMeluisatSienet, osa 5

Pepsiä. Buranaa. Suklaata. Ruissipsejä.

Mahaan sattuu. Selkään sattuu. Päähän sattuu.

Olen kiukutellut enemmän kuin tarpeeksi tänä viikonloppuna. Nyt se saa luvan loppua. Otan suklaata mukaan, niin ehkä pysyn inhimillisenä.

Näin unta, että äiti halusi mun laihduttavan. Oikeassa elämässä se on sanonut, etten mä saisi laihtua enää yhtään. No, ei pelkoa. Tuskin tämmöisellä suklaadieetillä laihtuu.

Jos ei hormonikiukuttelua oteta mukaan, oon ollut aika hyväntuulinen.

Mörrimöykky

Irtisanouduin töistä. Tai, no, tavallaan mut irtisanottiin. Molempia. Oon ihan tyytyväinen.
Lähetin äsken hakemuksen Greenpeacelle feissariksi. Siellä on mukavammat työolot.

Väsyttää vähän. Huomenna saa onneksi nukkua.

Haluan kissan. Kaksi kissaa, oikeastaan.

Vähän rupesi ahdistamaan tuossa. En tiedä miksi, mutta rupesi. Se oli ikävää. Nyt ei hirveästi ahdista.

Haluan nukkumaan.

Ympyrä

Todennäköisesti saan olla perjantaihin asti ainakin töissä. Ehkä pidempäänkin. Taidan olla paras näistä normaaleista feissareista, tiiminvetäjiä ei lasketa, sillä ne ovat ihan huippuja.

Pää on kipuillut paljon. Oon ollut silti tänään ilman Buranaa. Hyvä minä.

Pitäis viedä roskat.

Örph

Pitäisi aloittaa äikän novellianalyysi. Joo, hirveesti innostaa. Oon täällä. Kirjoitan turhaa tekstiä, jotten joutuisi kirjoittamaan hyödyllistä tekstiä. Hirveen kiva.

Pepsi Max on hyvää.

Eilen illalla ahdisti. Näin painajaisia. Taas vaihteeksi. Sitten kun heräsin viiden aikaan, en saanut unta, koska polvea särki. En tiedä miksi. Jostakin syystä vain.

Derp.

Neliöpää

Taas on tylsää. Voisin lukea sitä kirjaa, joka pitäisi lukea perjantaiksi, mutta ei huvita. En halua tehdä mitään pakosta.

Mulla on edelleen ihan kauhea kaipu Azerothiin. Miksi WoWin täytyy olla niin hyvä peli?

Terapiassa oli tänään ihan kivaa... oli muutenkin ihan kiva päivä.



Haluan ihan hirveästi oman asunnon. Tai no, oman ja oman, lähinnä Jonin kanssa yhteisen. Ja kaksi kissaa. Haluan niin kovasti kissoja! Dimmu on tällä hetkellä lähinnä omaa kissaa mitä voin saada... odotan niin paljon, että saan huolehtia omista pikku kissoistani :3 Olen siis todellinen kissaihminen, en tykkää yhtään, oikeastaan inhoan lapsia. Mutta kissoja, voi, niistä pidänkin sitten senkin edestä! Mutta niin... yhteinen asunto ja kaksi kissaa. Sen haluan. En muuta. No, ehkä olisi kiva kuitenkin päästä tästä ahdistusmasennuksesta eroon. Mutta hyvään suuntaan oon kuitenkin menossa, eli ehkä se ei kuitenkaan ole ihan ykkösprioriteetti. Kun kuitenkin pärjäilen ja tälleen...

Nyt on jotenkin tosi tyhjä olo. En tiedä yhtään mitä tekisin. En varmaan mitään. Huomenna en sitten teekään mitään muuta kuin luen, luen ja luen. Ja se koeviikkokin alkaa ihan kohta... ensi keskiviikkona. Kemian kolmosesta on paras tulla ysi!

YOLO!

Kyllä mä ruotsin tunnista sit kuitenkin selvisin.
Nyt pitäis tehdä kemian läksyt.
Niin paljon koulua... niin paljon tekemistä... niin vähän motivaatiota... niin vähän aikaa...

Siirsin terapian huomiselle. En jaksanut mennä tänään, kun oli enkun kuuntelukoe, ja sitten kuskasin Jonia. Raukka oli ihan surullinen, kun ei osannut matikan tunnilla. En mäkään osannut, mutta mä en olekaan niin hyvä matikassa, toisin kuin Joni...

Dimmu oli joutunut tappeluun toisen kissan kanssa, ottanut turpiin, nyt se on kuitenkin ihan kunnossa, puremahaavat ovat puhdistettu ja tälleen. Hirveen hellyydenkipeä oli tänään, tuli syliin ja oli silitettävänä.

Näin painajaisia, muun muassa semmoisen, että Dimmu hyökkäsi mun kimppuun. Jostakin syystä se on toistuva painajainen. Tapahtumapaikka vaihtelee, mutta aina käy niin, että Dimmu hyökkää kauheella vauhdilla ja puree kovasti. Ei se ole koskaan mua purrut silleen oikeasti. Vihaisesti. Ainoastaan leikkisästi, se on opetettu leikkimään väkivaltaisia leikkejä.

Huomenna on keskiviikko... ja sitten torstai. Vapaapäivä. Käytän todennäköisesti koko päivän siihen, että luen erään kirjan.

Vielä kun saisi kemian ja fysiikan läksyt tehtyä...

Leikin loppu

Väsyttää kovin. Melatoniiniannos nostettiin kaksinkertaiseksi, jotta nukkuisin yöt kokonaan. Oon taas ruvennut heräilemään, jonka ansiosta olen nukahtelemisen partaalla koulussa. Ja se luonnollisesti häiritsee aavistuksen opiskelua. No, viime yön nukuin sitten ihan melko hyvin, taisin aamuyöllä kerran herätä.

Mulla on nimpparit ja Dimmulla synttärit. Pikku kissa on nyt nelivuotias :3

Opiskelumotivaatio on todella hukassa. Äsken väänsin jonkinlaisen tekstitaidon vastauksen äikässä, se pitäisi tehdä koulussa, mutta en onnistunut tiistaina. Palautus on huomenna yhdeltä. Huomenna saa aamutunnilla vielä puoli tuntia aikaa tehdä, mutta ihan kuin siinä nyt ehtisi jotakin väkertämään. Nyt kävi näin, että tein sitä kotona. Oon siis tosi pahis.



Nyt kuuntelen Ulveria. En tiedä yhtäkään bändiä, joka olisi tehnyt niin monipuolisesti musaa kuin Ulver. Ne ovat tehneet jopa sellaista surkeaa poppia.(!)

Apua... väsyttää jo nyt. Otin unilääkkeet kakskyt minuuttia sitten. Miten voi vielä väsyttää?

Lääkkeistä tuli mieleen, jotenkin ihmisten mielestä lääkkeet on kauhean paha asia. Ja yleensä nämä ihmiset ovat sellaisia, jotka eivät käytä mitään lääkkeitä (ylläri). Oon saannut muun muassa kuulla e-pillereistä ("yhyy, hormonit, ei luonnollista." Mitä, otatteko mieluummin kondomin 75-85% ehkäisyn kuin pillereiden 99,9%? Vai onko selibaatti parempi vaihtoehto? Vaiko sit se lapsi?), unilääkkeistä ("niihin voi jäädä koukkuun" No joo, mutta melatoniini on kuitenkin luonnollinen aine...) ja (tietty) masennuslääkkeistä - puhuminen kun aina tuntuu olevan se ratkaisu. Joo, puhuminen korjaa aivojen kemiallisen tasapainon...

Nyt tuli hirvittävän suuri déjà vu.

"Try to stay alive
Until I hear your voice
I'm gonna lose my mind

Someone tell me why
I chose this life
This superficial lie
Constant compromise
Endless sacrifice"

- John Petrucci

Beauty Underneath

Ah, olen taas ihan iloinen. Hieman pieni ahdistus, mutta suurin piirtein oon kuitenkin iloinen. Oon päässyt kulkemaan autolla kouluun. Olen innostunut kemian kolmoskurssista. Pianokonsertti meni ihan hyvin ja enää ei tarvitse stressata mistään muusta kuin koeviikosta ja ylppäreihin ilmoittautumisesta(!). Italialaiset lähtevät sunnuntaina. Huomenna terapia. Ei sellotuntia, koska opettajalla noidannuoli. Ei ole helppoa olla sellisti, jo parikymppisenä menee selkä.

"When the dark unfolds its wings
Do you sense the strangest things
Things no one would ever guess
Things mere words cannot express"

- Glenn Slater

May your angel of music watch over you now, and give you what I wish I gave you somehow...

Trololololoo

Taas koulun koneella. Seitsemältä pianokonsertti. En halua mennä kotiin, joten vain olen täällä. Tietenkin voisin lähteä ajelulle. Voisin ajaa vaikka Ruissaloon ja takaisin. Hei, mitä jos oikeasti tekisinkin niin? Se voisi olla mukavaa... mitkäköhän bensamittari näyttää? Autossa on kylläkin etanolia, mutta ehkä on hyvä puhua bensamittarista...

Ekaksi täytyy kyllä tehdä läksyt. Kun pääsen kotiin, niin täytyy saman tien aloittaa ruotsin kotiaine. Mitt drömhus. Sehän on helppo aihe, enhän mä tännekään muusta kirjoita kuin omasta asunnosta tai oikeastaan sen toiveesta.

Vähän ahdistaa. Ei paljon. Pianokonsertti.. ehkä se jännittää. Harjoittelin äsken koulun pianolla. Hyvin se meni. Alkusoitto "The Coney Island Waltz" Andrew Lloyd Webberin musikaalista Love Never Dies. Sen soitan konsertissa. Koskaan sitä ei ole ennen soitettu siellä. Ja tuskin koskaan soitetaankaan. Eli nyt on parasta mennä hyvin.

Ja tänne on eksynyt uusi lukija, heissan!

Eli nyt voisin vaivautua tekemään kemian ja fysiikan läksyt ja sitten voisin lähteä ajamaan... Jos jaksan.

Kärlek II

Pink Floyd <3
Niin tärkeä bändi. Aivan ihana.

Tänään taas tuli kuunneltua pelkästään Floydia. On hassua, että jaksan kuunnella sitä, sillä muuten vaadin kuuntelemaltani musiikilta lähes aina rankkuutta kohtalaisen paljon. Mutta silti Floyd rankkoine sanoituksineen on kivunnut sydämessäni ykköseksi. Ainakin Nightwishin kanssa samalle paikalle.

The Wall auttoi jaksamaan masennuksen yli. Miksi ei auttaisi, Floyd on ahdistunutta ja masentunutta monilla levyillä. Roger Waters on nero, muutkin bändin jäsenet todella hyviä.

On nälkä. Ei tee mieli syödä. En tiedä minne ruokahaluni on mennyt. En ole syönyt ollenkaan oikeata ruokaa tänään. Olisi pitänyt syödä. En syönyt.

Huomenna tulee kymmenen kuukautta täyteen erään rakkaan kanssa <3

Oh, nälkä...
Ehkä täytyisi etsiä jotakin syötävää...

Biodiversiteetti

on tärkeä juttu.
Se sitten siitä. Kyllä, BI3 koe odottaa. Kyllä, vaikka olen ekologinen lakto-ovovege ja ympäristöihminen, niin silti kurssi oli pelkkää tuskaa. HAARAPÄÄSKY. Niin paljon haarapääskyjä... eivätkä ne edes kuuluneet kurssin alueeseen.

Wanhat on ihan kohta. Kavereilla on synttäreitä. Inssi on ihan kohta.

Lähinnä ahdistaa vanhojenristeily. Laiva täynnä metelöiviä ja kännääviä tuntemattomia. Ja varmaan tuttujakin. Pelkkä ajatus siitä ahdistaa. En kestä humalaisia enkä metelöiviä ihmisiä. Erityisesti em. asioiden kombinaatio inhottaa.

Oon tänään ollut hyvällä mielellä. Edes ruotsin koe ei masentanut, vaikken mitään osannutkaan. Iltapäivällä oli aikaa olla Jonin kanssa (<3) ja muutenkin on ollut kivaa. Lähinnä ehkä se on kivaa, ettei ole ahdistanut eikä masentanut. Josko Seronil toimisi?

Eipä muuta. Memebasen kautta biologiaan...

Fortnightsweekendthinggyspinny

Iloisia asioita...

Iloisia asioita...

Äikän koe meni ihan hyvin. Oon ollut tänään vain vähän ahdistunut. Tänään oli terapia, sain angstattua sitä, miten kotona on kurjaa. Sinänsä hassua, sillä ei kotona nyt silleen ole kurjaa. Se vain on rankkaa, ettei kelpaa. Ettei ole tarpeeksi hyvä. Kun ei uskota että teen kaikkeni vaikka teen.

Pitäisi jatkaa ruotsin lukemista. Koe huomenna. Oon lukenut siihen ihan kohtalaisesti. Ja taukoaikana katsoin Min Morgonia, eli sitäkin voidaan pitää opiskeluna. Jos niitä sanoja nyt vielä lukisi. Tein äsken partisiippitehtäviä. Preesens on ihan jees mutta perfekti ei niinkään.

CP ehdotti, että ryhtyisin pitämään Jonin Rageblogin hengessä "Kuukauden rage ja elämänohje" -blogia. Siitä tulis Vegerage. Mutta minkälaisia elämänohjeita keksin, jos itselläni on vaikea elää? Toisaalta voisi olla ihan hauskaa tehdä semmoinen. Täytyy kattoa. Nyt tietty olisi helmikuun alku, eli just hyvä aika aloittaa.

Vosin vaikka miettiä tässä aiheita mistä voisi kirjoittaa ja miettiä, onko tässä moneksi kuukaudeksi aiheita: 1. tekopyhyys 2. wannabe-kasvissyönti 3. eläinten eriarvoistaminen 4. kasvissyöjänä nyky-yhteiskunnassa 5. välinpitämättömyys ja tyhmyys.
Siinä olis jo viideksi kuukaudeksi. Jos jaksan pitää sitä blogia pidempään kuin tuon viisi kuukautta, niin ehkä sitten keksin uusia aiheitakin.

On kylmä vaikka olen sisätiloissa. Join kamomillateetä (:3), se lämmitti, mutta sormet on jäässä. Jos nyt sitä ruotsia sitten lukisi...