torstai 10. toukokuuta 2012

Leikin loppu

Väsyttää kovin. Melatoniiniannos nostettiin kaksinkertaiseksi, jotta nukkuisin yöt kokonaan. Oon taas ruvennut heräilemään, jonka ansiosta olen nukahtelemisen partaalla koulussa. Ja se luonnollisesti häiritsee aavistuksen opiskelua. No, viime yön nukuin sitten ihan melko hyvin, taisin aamuyöllä kerran herätä.

Mulla on nimpparit ja Dimmulla synttärit. Pikku kissa on nyt nelivuotias :3

Opiskelumotivaatio on todella hukassa. Äsken väänsin jonkinlaisen tekstitaidon vastauksen äikässä, se pitäisi tehdä koulussa, mutta en onnistunut tiistaina. Palautus on huomenna yhdeltä. Huomenna saa aamutunnilla vielä puoli tuntia aikaa tehdä, mutta ihan kuin siinä nyt ehtisi jotakin väkertämään. Nyt kävi näin, että tein sitä kotona. Oon siis tosi pahis.

internet memes - We Got a Bamboo Over Here

Nyt kuuntelen Ulveria. En tiedä yhtäkään bändiä, joka olisi tehnyt niin monipuolisesti musaa kuin Ulver. Ne ovat tehneet jopa sellaista surkeaa poppia.(!)

Apua... väsyttää jo nyt. Otin unilääkkeet kakskyt minuuttia sitten. Miten voi vielä väsyttää?

Lääkkeistä tuli mieleen, jotenkin ihmisten mielestä lääkkeet on kauhean paha asia. Ja yleensä nämä ihmiset ovat sellaisia, jotka eivät käytä mitään lääkkeitä (ylläri). Oon saannut muun muassa kuulla e-pillereistä ("yhyy, hormonit, ei luonnollista." Mitä, otatteko mieluummin kondomin 75-85% ehkäisyn kuin pillereiden 99,9%? Vai onko selibaatti parempi vaihtoehto? Vaiko sit se lapsi?), unilääkkeistä ("niihin voi jäädä koukkuun" No joo, mutta melatoniini on kuitenkin luonnollinen aine...) ja (tietty) masennuslääkkeistä - puhuminen kun aina tuntuu olevan se ratkaisu. Joo, puhuminen korjaa aivojen kemiallisen tasapainon...

Nyt tuli hirvittävän suuri déjà vu.

"Try to stay alive
Until I hear your voice
I'm gonna lose my mind

Someone tell me why

I chose this life
This superficial lie
Constant compromise
Endless sacrifice"


- John Petrucci

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti