Ja mitäs muuta. Ei mitään. Elämä nytkyttelee paikoillaan kuin ruosteisilla pyörillä, kaikki vain tapahtuu mutta mikään ei muutu. TJ 100 -päivä oli ja meni, monet lähtivät bileisiin, me lähdettiin ruokakauppaan ja ilta menikin irtokarkkien ja Rayman Originsin kanssa. Nyt pitäisi kaupunkiin lähteä katsastamaan divareita, pelikauppoja ja ns. "etnisiä ruokakauppoja". Haluaisin sellaista riisiä, millä voisi tehdä kunnon japanilaisia riisipalloja. Jaa miksi? Studio Ghiblin leffoista tullut vaikutteita hiukan...
Enkun kuuntelu on maanantaina. Näin yöllä unta, että myöhästyin siitä. Toivottavasti ei ollut enneuni.
Flunssa kävi ilmeisesti jossakin muualla kääntymässä ja tuli nyt takaisin, sillä olo on taas kipeä. Nyt ei valitettavasti ole aikaa sairastaa yhtään sen enempää kuin alkukuusta, eli täytyy vain olla terve vaikkei olisikaan.
Ahdistusta ei ole enää viime aikoina ollut. Ehkä lääkkeet, terapia ja uusi asunto yhdessä muodostavat jonkinlaisen pyhän kolminaisuuden, joka pitää pahat ajatukset loitolla. Välillä joskus tulee suru, mutta yleensä sekin menee ohi nopeasti. Ei enää monen päivän mittaisia ahdistusmasennuksia.
Vielä kun saisi oikeasti luettua kirjoituksiin, niin hyvä olisi. Ei se enkku, vaan bilsa... Kuumotukset ovat ihan kohtalaiset.
Ja olis tarkoitus saada kaikki Dragonlancet itselleni. On muuten aika kova homma.
Uusi Cheezeburger on idiottimaisen tyhmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti