Hiukset tuoksuvat hyvältä. Tällaista takkutukkaa ei tarvitse pestä usein, mutta tänä aamuna tuli pestyä ja tuoksuu hyvältä.
Saw-maratoni on edennyt jo melko hyvin. Vielä on kuitenkin nähtävää. Hyviä elokuvia ovat... valitettavasti löysin myös triggeroivan osion. Luulin, että elämää arvostava ihminen ei viiltelisi, mutta mitä näinkään... ja teki itsekin. Sanoin tästä Jonille, että kuinka sairasta on, miten edelleen, vaikka periaatteessa oon jo ihan terve, pidän naarmuttelua hienona ja haluaisin itsekin. Vastaus oli, että "ei siinä mitään kunhan et ite tee sitä". Eli saan ajatella, että viiltely on hienoa, mutten itse saa tehdä sitä. Samanaikaisesti ymmärrän sen, mutta samalla se tuntuu pahalta. Haluan arpia, vaikka tiedän, ettei pitäisi. Jokin sairas ääni päässäni vain on niin triggeröitynyt, ettei se jätä rauhaan. Onneksi Joni on täällä. En tee mitään. En voi, lupasin.
Kuuntelusta opettajan antama pistemäärä 82/90. Olisi voinut mennä paremminkin... panostan sitten kirjalliseen. Ja luen ensi viikolla bilsaa. Hah.
Niin paljon karkkia. Ja jäätelöä. Ja.... ruokaa. Liikuntaa tietenkin on tullut harrastettua pyöräilemällä keskustaan, mutta silti. Liika on liikaa... mutta onko ollut liikaa syötävää? En tiedä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti