Mietin vaihtoehtoja polkupyörän ja bussin välillä. En jaksaisi lähteä pyöräilemään, mutta bussimatkustaminen on blääh. Toisaalta, olen maksanut kolmekymppiä kuukauden kortista, niin voisihan sitä vähän käyttääkin. Pyöräilen kuitenkin yliopistolle tänään japania oppimaan. Opettaja on mukava, kurssi tuntuu hyvältä. Sinne mahtuisi 30 ihmistä, mutta mukana on vain 15. Viime vuonna kurssi oli täynnä. Suosio tippuu nopeasti.
Täytyy muistaa mikä pääte tekee kansallisuuden (じん), ja miten kirjoitetaan ensimmäinen kanarivi. No, sen muistan, olen osannut sen jo iät ja ajat. Tehtäviä on vielä tekemättä, teen ne terapian jälkeen.
Kello soi kahdeksalta, ennen kuin tajusin, että miksi se soi, mietin "miksi ihmeessä olen laittanut kellon näin aikaisin soimaan, voisin torkuttaa vielä kaksi tuntia". Työasiat ovat ihan sekaisin, teen ehkä yhden vuoron tällä viikolla. Palkka tulee ensi viikolla, odotan sitä innolla, sillä sitten on viimeinkin rahaa ostaa jotakin ylimääräistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti