Maybe one day...
Olen ollut todella, todella, todella todella ahdistunut. Viiltäminen kävi mielessä enemmän kuin kerran, mutta päädyin vain hakkaamaan sanakirjalla jalkoja ja käsivartta. Keräsin sitten tähän pari Igglybuff-kuvaa, jos vaikka helpottaisi. No, en tiedä helpottaako. Ehkä vähän, kuka voisi vastustaa tanssivia Igglyjä? Ja tuota giffiä voisi tuijottaa koko päivän. Niinpä taidan tehdä huomenna, jos olo on tällainen.
Tuntuu vain niin oudolta, sillä pitkään aikaan ei ole ollut tällaista oloa. En pystynyt tekemään japaninläksyjä, koska keskittymiskyky ei riittänyt. Tunnilla halusin vain pois pois pois.
Haluan upota jälleen Pokémonin maailmaan.
Igglybuff, vie kipu pois.
Pitäisköhän sun varata sille psykiatrille aika? Mietin, oisko järkevää tehdä lääkitykseen jotain muutosta, kokeilla edes. Ei siinä oikein mitään menettäis ainakaan, mut muo pelottaa ihan hitosti miten jaksat tollasen olon kanssa, ilman että satutat itseäsi. Ja vaikket satuttaisikaan niin silti, ei tollasta kuulu kenenkään joutua kokemaan.
VastaaPoistaOot paljon ajatuksissa, vaikka en hirveesti ookkaan viestitellyt viime aikoina, anteeksi siitä :c Omat ajatukset on vain niin sekaisin ulorkirjauksesta johtuen, että tuntuu että unohdan olla yhteydessä muihin. Kamalaa :D Kuitenkin, oon miettiny, että voitasko pian nähdä? ^^