13

Pahapahapahapahapahapahapahapaha olla.

Ahdistaa, masentaa ja itkettää. Taas sitä miettii millaista olisi kuolla. Enkä mä varmaan edes halua kuolla. Kai.

Joskus keksin itselleni elämänfilosofian, olisiko ollut kasiluokalla.
En halua kuolla, en vain jaksa elää.
Vai olikohan toi semmonen että vein sen jostakin ja nyt väitän sitä omakseni? En muista. Se kuitenkin kuvaa aika hyvin nykytilannetta.

Kauhea syyllisyys koko ajan tästä pahasta olosta. Kun mulla pitäisi olla kaikki hyvin, niin miksei ole? Mulla on tasan yksi henkilö jolle voin purkaa tätä pahaa oloani, mutten haluaisi kaataa kaikkea sen niskaan, jottei se ihan uupuisi. Mutta nyt uuvun itse kun en pura mieltäni.

Haluaisin itkeä aivoni pellolle.

Huomenna on terapiakäynti. Toivottavasti se auttaisi vähän tähän pahaan oloon.
Huhtikuussa pystyy vasta oikeasti aloittamaan terapian, jos Kela rahoittaa.
Hyvinvointivaltio todellakin...

Ajoin tänään moottoritiellä. Se oli hieman liukas. Vauhtia oli 100km/h. Jos olisin ajanut nokkakolarin, olisin voinut kuolla.

//edit. Ja oikeasti tän täytyis olla 12. teksti. Mutta jotenkin 13 on parempi luku.