Käytiin tänään katsomassa asuntoa. Voi, antaisin lähes mitä vain jotta pääsisin muuttamaan sinne. Jonin kanssa, tietty. Ja kahden kissan.
Vähän itkettää.
Nyt on ahdistuksen aika jäädä tähän. PISTE. Minnekään se ei saa liikkua. Ahdistus valuu sormista näppäimistön kautta tietokoneelle NYT. Eikä enää palaa. Olen vapaa.
Kuulitko, ahdistus? En tarvitse sinua.
Olen vahvempi kuin ahdistus. Olen varmasti. Parempi. Vahvempi. Iloisempi. Onnellisempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti