Ahdistuspallero XXXII

"The lunatic is on the grass. 
The lunatic is on the grass. 
Remembering games and daisy chains and laughs. 
Got to keep the loonies on the path. 


The lunatic is in the hall. 
The lunatics are in my hall. 
The paper holds their folded faces to the floor 
And every day the paper boy brings more. "


Tyhjyys. Väsymys.
Kuolla. Nukkua.


"And if the dam breaks open many years too soon 
And if there is no room upon the hill 
And if your head explodes with dark forebodings too 
I'll see you on the dark side of the moon. "


Nälkä. En mennyt syömään. En halunnut. En jaksanut. Sosiaalisuutta... ei, en halua. Haluan olla yksin. Tai no, en yksin. Rauhassa. Mutta en yksin. Tunnen oloni muuten niin surulliseksi. Väsyttää. Näin painajaisia. Taas.


"The lunatic is in my head. 
The lunatic is in my head 
You raise the blade, you make the change 
You re-arrange me 'til I'm sane. 
You lock the door 
And throw away the key 
There's someone in my head but it's not me."


Miksi kirjoitan tätä koulussa? Kuka tahansa saattaa hiipiä selän taakse ja nähdä nämä kirjoitukset. Kukaan ei kuitenkaan tule. Luotan siihen. Kaikki menevät syömään. Tai kotiin. Tai jonnekin muualle. Kirjakauppaan. Tai ruokakauppaan. Tai jokirantaan. Tai johonkin.


"And if the cloud bursts, thunder in your ear 
You shout and no one seems to hear. 
And if the band you're in starts playing different tunes 
I'll see you on the dark side of the moon."


- Roger Waters