Aamulla kyyninen ja skeptinen ja ilkeä minä nauroi ikkunasta katsoessani, miten ihana falloksenjatke-BMW ei tahtonut käynnistyä (tai ehkä käynnistyi mutta mihinkään ei lähtenyt) "kylmän" sään takia. Tämän takia ei keskieurooppalaisia autoja. Okei, saattoi se olla Audikin. Mutta sama asia. Ei ikinä. Oli muuten katumaasturi.
Aamupäivällä iloinen ja onnellinen ja 可愛い minä katsoi uudestaan Kissojen valtakunnan ja oli niin leppoisa ja ihana että ihan ällöttää. No ei, lähinnä vain säälittävä nörttijapsianimufani.
Vanhemmat tulivat tänään käymään, ja äiti vihjaili jotakin Seronilin laskemisesta (tällä hetkellä 30 mg joka aamu)... silloin sisällä asuva masennuspeikko heräsi ja rupesi selittämään (itselleni, ei ääneen), miten olo huononee heti kun lääkettä laskee. En uskalla olla ilman. Melatoniinista luovuin vähän aikaa sitten, mutta lähiaikoina en olekaan nukkunut kovin hyvin. Meinaan nukahdella tunneille, onko tämä merkki, että olisi aika jatkaa öiden yli nukkumista lähes luonnollisten lääkkeiden avulla..?
Jostakin syystä vanhemmat (tai no ainakin äiti) haluaisivat joskus terapiaan mukaan. En ymmärrä miksi. En halua niitä sinne. En todellakaan. Mutta enhän mä voi sitä sanoa suoraan. Olisin törkeä. Ja sitten mun pitäisi keksiä joku hyvä selitys. En vain halua kuulostaa ehkä vähän pöhköltä. Ainakin säälittävältä.
Mutta eikö se sovi tällaiselle säälittävälle ihmiselle? Olenhan nyt yleisellä tasolla mitattuna aika säälittävä, joten ei olisi mitään uutta, että tekisin itsestäni vielä alemman mato matalan kuin nyt olenkaan.
Patteri on edelleen ihan kylmä vaikka säädin sen jo kolmoselle. Onneksi täällä on lämmin.
Ulkona on edelleen lunta.
Eikä edes ahdista. Eikä ole iloinenkaan olo. On... tunteeton olo. Turta. Jollakin tapaa tämä tunteeton olotila ahdistaa, mutta ei niin paljon että sitä ahdistukseksi voisi kutsua.
"When I was a child I had a fever
My hands felt just like
Two balloons
Now I've got that feeling once again
I can't explain
You would not understand
This is not how I am
I... Have become comfortably numb"
- Roger Waters
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti