Tekemättömyys ahdistaa. Tietty aina voisi mennä nukkumaan, mutta en sitten tiedä onko siinä mitään ideaa, jos en kuitenkaan saisi unta turvautumatta vanhaan kunnon melatoniiniin. Eli siis dataan ja pyörin ja olen nauris.
Ahdistuksen mukana tulee yleensä masennus, vaikka olenkin selvinnyt viime päivistä, oikeastaan viime viikoista, yllättävän hyvin. Pahoista masennuksista ei ole mitään muistikuvaa, eikä sen puoleen ahdistuksestakaan. Välillä on ehkä ahdistanut hieman, mutta jotenkin se on nyt hallinnassa.
Tässä pitäisi mennä joku päivä psykiatrille, jotta saisi sen B-lausunnon, ja jotta lääkityksestä voitaisiin puhua. Eli siis laskemisesta. Mullahan on nyt käytössä Seronil, 30mg joka aamu, ja olo on hyvä. Voin sanoa, että pelkkä kahteenkymppiin laskeminen kuumottaa, mitä jos menenkin huonompaan suuntaan? Mutta toisaalta, enkö ole aika säälittävä jos olen olevinani niin terve ja kaikkea mutta sitten kiskon lääkkeitä joka aamu..? Kamalan sekavaa. En uskalla luopua lääkemäärästä, se tuntuu nyt niin hyvältä. Mutta sitä ei voi jatkaa ikuisesti, tiedän sen.
Iho on aivan kamalassa kunnossa. Tarvitsisin kylpyammeen täynnä hydrokortisonivoidetta, jotta saisi käsivarret kuntoon. On nimittäin niin kuivat, että tahattomasti saa rikki raapimalla. Vaikka kyseessä on vain kutinaraapiminen, ei sellainen raapiminen kuin joskus tapahtuu.
Tunnen ahdistuksen nousevan kurkusta. Täytyy ajatella positiivisesti... katottiin tänään Ponyo rantakalliolla. Oli hyvä, kuten Miyazakin elokuvat aina.
Devil May Cry -anime voisi olla ihan mielenkiintoinen. Ekaksi haluaisin kyllä Death Note -boksin.
"We embrace like two lovers at death
A monument to the trapping of breath
As restriction is bled from the veins of my neck
To drop roses on my marbled breast
I lust for the wind and the flurry of leaves
And the perfume of flesh on the murderous breeze
To learn from the dark and the voices between"
- Dani Filth
En suosittelis lopettaa Seronilia, jos siitä selvästi on ollu jotain apua.. ja kun sulla kuitenkin vielä on ahdistusta JA masennusta.. se tukis terapiaa. Kyllä sä ehdit päästä siitä eroon, koita olla ajattelematta sitä liikaa sellattii että "kauhee oon sairas ku syön lääkkeitä". Ja jos nukut melatoniinilla ni syö sitä, siitä nyt ei ainakaan oo mitään haittaa kun se ei periaatteessa oo lääke vaan elimistön oma tuote. Hmm tulipa sekava kommentti. Jokatapauksessa paljon voimia sinne!
VastaaPoistaKiitos ^^ Tuskin Seronilia vielä tarvitsis lopettaa, mutta saa nähdä mitä psykiatri sanoo, kun terapeutti ja psykiatriäiti ovat molemmat sitä mieltä, että ehkä sitä voisi laskea... en tiedä, sen näkee sitten :D
VastaaPoistaJoo nii muuten puuttuu :D Pitänee tehdä Vituttaa vol. 2 ja sinne liitepartikkelit ;) Hmm, miksköhän en seuraa sun blogia? Olin ihan varma et seuraan (koska oon päättäny seurata niitten blogia ketkä seuraa mun, tai ainakin suurimman osan :P) ja sää oot kuitenki ollu aika kauan lukijana.. Korjataan asia :D
VastaaPoista