The Hell of a Thursday

Päätä särkee. Heräsin yhdeksän aikoihin.. eikun, oliko se sittenkin kymmeneltä? En muista. Kuitenkin, yritin nukkua, mutta kun ei onnistunut, rupesin aloittamaan tämän päivän luku-urakkaa, eli Nikolai Gogolin Kuolleet sielut olisi tarkoitus tänään lukea. Luin sitä vajaan tunnin, sain luettua noin 80 sivua. Tällä vauhdilla saan koko kirjan noin viidessä tunnissa luettua. No, koska olen luonteeltani lusmu, menin nälkäisenä aamupalalle, lukiessani lehteä huomasin seuraavan pakotien. "Hei kappas, nyt tulee Simpsonit!" Ja niitä sitten tulikin kahteen asti. Tämän jälkeen söin ruokaa ja nyt olen tässä. Tarkoitus olisi kohta aloittaa lukeminen. Tai, no, jatkaa.

Näin taas painajaisia. En tykkää siitä. Haluaisin nähdä kivoja unia, mutten tiedä miten onnistuisin siinä.

Juon taas Pepsi Maxia. Lasista. Oon saanut kuulla niin Jonilta kuin Palkiltakin kuinka hassusti juon pullosta. "Imuttelemalla". En osaa juoda muuten... CP kyllä sitten puolusti mua, se juo samalla tavalla. Toisaalta, se myös syö koko naamalla, eli en sitten tiedä kuinka hyvä oli saada se puolustuskannalle. No, CP on kuitenkin ollut mun kaveri jo aika pitkään, olisi se muutenkin mua puolustanut. Toisaalta, Palkki on myös kaveri, Joni taasen, no, Joni on tärkein ihminen mulle. Mutta me ollaan jo niin "vakiintuneita", että uskallamme jopa ärsyttää toisiamme.

Jotenkin nyt pitäis saada itsensä ryhdistäytymään, lopettamaan kirjoittaminen ja Memebasen selaaminen ja mennä lukemaan sitä kirjaa.... Mutta ei huvita. Jos ei huvita, niin enhän mä sitten sitä jaksa lukea. Mutta vois silti yrittää.